Tekstikehys: Ympäristöystävällisyys ja luonnonmukaisuus näkyvät Joonas-koulun arjessa.

Elämää Joonas-koulussa

 

Kaikki rytmisyys, ei ainoastaan säännöllinen päivärytmi, on tärkeää turvallisuutta luovalle hahmottamiselle ja ajan kokemiselle. Koulussa noudatetaankin lukujärjestystä, joka antaa viikonpäiville oman leimansa. Pienemmät sanovatkin: ”tänään on liikunta‑, käsityö‑ tai musiikkipäivä”. Myös vuosi rytmitetään vuodenaikaisjuhliin, joita vietetään joko koulussa päivällä tai illalla koko perheen kanssa. Oppilailla on aina jotain              kiinnostavaa, mitä odottaa ja valmistella. Murrosikä on voimakkaan fyysisen kasvun, vahvan henkilökohtaisen tunne-elämän ja heräävän loogisen ajattelukyvyn kehityksen, muutoksen ja eriytymisen aikaa. Fyysinen kehitys pyrkii vielä sitomaan tunne-elämää ja mielenkiinnon kohteita, joka näkyy subjektiivisena mielipiteen muodostuksena. Mutta heräävän ja harjoitellun itsenäisen ajattelukyvyn myötä alkaa nuori vapautua auktoriteeteista, jolloin kehittyy myös murrosiälle ominainen kiinnostus maailmaan ja sen tapahtumiin.

Opetuksen kaikilla alueilla vaalitaan, ravitaan ja aktivoidaan tätä kiinnostusta elämää ja sen ilmiöitä kohtaan. Opetus sisältää nyt runsaasti asia-aineistoa omien arvostelmien muodostamisen perustaksi ja ohjausta ajatuskulkuihin aiemman luonteeltaan autoritäärisen ja kuvallisen opetuksen väistyessä.

Murrosiän jälkeinen kehitys on itsenäistymisen ja käsitteellisen hahmotuskyvyn aikaa. Pyrkimys tietoisesti ymmärtää erityisesti yhteiskuntaa ja sen toimintaa on voimakas. Tutkivan oppimisen tavoin pyritään ymmärtämään tutkimisen kohteena olevia tapahtumia, ilmiöitä, sekä ratkaista monimutkaisia ongelmia. Tavoitteena on se, että oppilaat oppivat ottamaan selvää asioista, sekä kriittisesti tarkastelemaan    löytämäänsä tietoa ja ratkaisemaan ongelmia yhteisöllisesti. Opettajan tehtävä on nyt motivoida oppilaita herättämällä  kiinnostusta sisältöjä ja vastuuntuntoa tehtävää työtä kohtaan.

 

 

 

 

Yksittäisillä oppitunneilla, koulupäivässä, jakso-opetuksessa ja kouluvuodessa huomioidaan kokemuksellisuus kuuntelemisen ja  osallistumisen, keskittymisen ja rentoutumisen, henkisen ja fyysisen työn, liikkeen ja levon sekä katsomisen ja tekemisen välillä. Vuodenkiertoon liittyvät juhlat rytmittävät ja tasapainottavat kouluvuotta. Vuodenaikojen vaihtelu koetaan elämyksellisesti luonnossa liikkuen ja luontoa kunnioittaen.

Kouluruoassa asetetaan etusijalle lähellä tuotettu, puhdas ja monipuolinen ruoka. Ateria nautitaan kiireettömästi yhteisen ruokapöydän ääressä, hyviä ruokailu– ja käytöstapoja kunnioittaen. Ruokailun jälkeen ulkoillaan koulun turvallisessa ja kodinomaisessa pihapiirissä.

Oppilailla on mahdollisuus jäädä ohjattuun iltapäiväkerhoon leikkimään, askartelemaan ja ulkoilemaan. Kerran viikossa on iltapäivä yhdistetty liikuntaopetukseen, jolloin käydään mm. ratsastamassa ja uimassa. Lisäksi tehdään paljon opetukseen liittyviä luonto‑ ja kulttuuriretkiä.