Tekstikehys:

Taidetta, taitoja   – ja tietoa

Kasvun kehitysvaiheet

 

9‑10 vuoden iässä alkaa luontainen matkimiskyky hävitä ja lapsi tarkkailee ympäristöään kriittisemmin. Hän ei koe enää maailmaa pikkulapsen välittömyydellä, vaan ottaa siihen suhdetta tietoisemmin. Lapsi haluaa kokea, että hänen kunnioituksensa aikuisia ja maailmaa kohtaan on oikeutettua. Tämä asettaa kasvattajalle ja opetukselle uudet vaatimukset, ettei lapsi pettyisi odotuksissaan. Opetuksen tulee vastata niihin lapsessa eläviin kysymyksiin, joita hänessä elää hänen "herättyään" lapsenomaisesta kauniista unesta todellisuuteen. Nyt siirrytään perustaitojen opettelusta luomaan käsitystä, mitä kaikki ympärillä oleva on ja miten se on syntynyt. Kun lähiympäristöstä on luotu kokonaiskäsitys, voidaan sitä tarkastella yksityiskohtaisemmin. Luonnontiedon, maantiedon ja historian opetus voi alkaa ja ajallinen sekä tilallinen hahmottaminen kehittyä.

Kun jo opitusta tai ympäristöstä tai muusta tiedosta on saatu  kokonaiskäsitys, niin rakennetaan uusi tieto aikaisemman opitun pohjalle. Näin toimii niin kutsuttu syväoppiminen. Tällä tavoin opitaan uutta ja oppija saa samalla kertausta opittuun  tietoon.    Näin lapsi on orientoituneempi uuteen tietoon. Tämä spiraalimainen oppiminen jatkuu seuraavilla vuosiluokilla, oppimista rakentaen sekä syventäen.

5. ‑luokkalainen elää lapsuuden "kulta‑aikaa". Vuosien harjoittelu on antanut välineet omalle ilmaisulle. Mielikuvitus liikkuu itsenäisenä ja hallittuna. Lapsi on elämäniloinen, kekseliäs ja toiminnallinen. Opetuksessa liikutaan kaiken kauniin ja tarkastelemisen halua herättävän parissa. Kuten 9‑10 vuoden ikä on myös 12. ikävuosi tärkeä kehityskohta. Esipuberteetti näkyy voimakkaana luuston kasvuna ja jänteiden kiinteytymisenä. Lapsen keveä liikkuvuus ja notkeus alkaa kadota. Nuoren oma voimakas kokemus luustonsa mekaanisesta luonteesta herättää hänen kiinnostuksensa elottoman maailman lainalaisuuksiin sekä tietoisuuden lainalaisuuksiin yleensä. Opetuksessa tulee vaalia tätä kiinnostusta ja vastata siihen. Aineet, jotka voivat antaa oikeanlaatuisia vastauksia ovat, fysiikka, geometria ja geologia.

Kaikessa opetuksessa tulee huolehtia, ettei sisäinen kokeminen jää irralliseksi ympäristössä olevasta ja tapahtuvasta. Kun oppija on kokenut sisäisesti nämä asiat, mielenkiinto maailmaa ja ympäristöä kohtaan pysyy, ja se  kantaa yli murrosiän.